URHEILUN KOTI

The Home of Sports on media täynnä kestävyyttä, nopeutta ja voimaa. Elämyksiä, tapahtumia, haastatteluja ja vinkkejä juuri sinulle!

Yksipotkuinen tasatyöntö

Yksipotkuisessa tasatyönnössä yhdistetään ponnistus tavalliseen tasatyöntöön. Ponnistuksen ajoitus on samanlainen kuin tasajalkahypyssä. Käsien ollessa ääriasennossa takana aloitetaan esilatausvaiheen kautta ponnistus. Nyrkkien kohdatessa reisilinjan tapahtuu ponnistus pysähtyneestä suksesta.

Samanaikaisesti ponnistuksen kanssa kädet ja vartalo nousevat eteenpäin yhden suksen liukuun. Käsien ja vartalon yhtäaikainen liike on todella tärkeää, koska sen kautta on mahdollista saavuttaa ilmaista liike-energiaa, joka
vie eteenpäin. Yksipotkuisessa tasatyönnössä käsien vapaalla heilurilla on suuri merkitys vauhdin kannalta.

Työnnön aikana ei tule ponnistusta. Työntö mukailee samoja periaatteita kuin tasatyönnössä. Kädet ovat hartioiden leveydellä ja sauva osoittaa työnnössä tulosuuntaan – ei ulospäin eikä sisäänpäin. Hartiat ja nyrkit muodostavat neliön, jonka sivut ovat yhtämittaiset.

Käsien asentoa voi hakea tasatyöntöharjoitusten avulla. Yksipotkuisessa tasatyönnössä käsien liike on laaja ja työntö saatetaan loppuun asti niin, että sauvoista päästetään irti. Loppuun saakka saatetun työnnön kautta on myös helpompi löytää oikea rytmi, eikä tarvitse turhaan pysäyttää käsiä liikkeessä.

Hiihtoasento on yksipotkuisessa tasatyönnössä hyökkäävä ja painopiste pitäisi olla koko ajan edessä. Hartiat ovat koko ajan suunnattuina eteenpäin ja hyökkäävä hiihtoasento säilyy aina työnnön alusta loppuun. Näin saat ohjattua myös ponnistuksen menosuuntaan. Kaiken liikkeen tulisi viedä eteenpäin! Pystyssä hiihtoasennossa ponnistus jää helposti suppeaksi, koska lonkankoukistajan liikkuvuus voi ottaa vastaan.

• Rytmi on kaikkein tärkeintä

• Vain käsien heilahtaessa eteenpäin tapahtuu ponnistus

• Työntö noudattelee samoja periaatteita kuin tasatyönnössä

Lue lisää

Perjantaivieras #52: Mira Leskinen

Mira Leskinen on liikunta-alan yrittäjä, valmentaja ja triathlonisti. Heinolasta kotoisin oleva Mira on myös pienen lapsen äiti, joka perheineen asuu Jyväskylässä.

Suomalainen triathlon osa 1: aallonpohjasta aallonharjalle – kohti pysyvää kulttuuria?

Suomalainen triathlon on kulkenut pitkän matkan 1980-luvun alusta tähän päivään. Vuonna 2023 vietettiin suomalaisen triathlonin 40-vuotisjuhlaa, joka huipentui IRONMAN 70.3 Lahden MM-kisoihin. 40 vuoden matkalle mahtuu paljon asioita – myös niitä, joista ei ole aiemmin puhuttu. Julkaisemme viikoittain uuden artikkelin, joka käy läpi triathlonmatkaa Antti Hagqvistin kirjoittamana.

Perjantaivieras #50: Teemu Virtanen

Teemu Virtanen on Lahdesta kotoisin oleva ultrahiihtäjä ja toimittaja. Tuoreimpana suorituksena Teemu teki 24 tunnin hiihdon ME:n Lahdessa maaliskuussa 2024. Uudet vuorokauden hiihdon ME-lukemat ovat nyt 475,88 km.