Hiihtotekniikat
Ei ole yhtä oikeaa tapaa hiihtää – tekniikkaan vaikuttavat moninaiset tekijät kuten raajojen pituus, voimatasot, liikeradat, kunto ja vauhti. Silti on olemassa joitakin perusperiaatteita, jotka pätevät kaikissa hiihtotekniikoissa.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa hiihtää – tekniikkaan vaikuttavat moninaiset tekijät kuten raajojen pituus, voimatasot, liikeradat, kunto ja vauhti. Silti on olemassa joitakin perusperiaatteita, jotka pätevät kaikissa hiihtotekniikoissa.
Vuorohiihdon rytmissä on samoja elementtejä kuin kävelyrytmissä. Vastakkainen käsi ja jalka ovat yhtäaikaisesti edessä. Ylämäkeen hiihdettäessä on helpompi löytää rytmi, eikä suksen vauhti karkaa liian kovaksi.
Tasatyöntö on nopein perinteisen tyylin tekniikoista ja se vaatii hyvää lihaskestävyyttä. Vauhtien kasvun myötä tasatyöntö on yhä käytetympi tekniikka hiihdossa. Tekniikassa on tärkeää pystyä hyödyntämään oman vartalon painoa.
Yksipotkuisessa tasatyönnössä yhdistetään ponnistus tavalliseen tasatyöntöön. Ponnistuksen ajoitus on samanlainen kuin tasajalkahypyssä. Käsien ollessa ääriasennossa takana aloitetaan esilatausvaiheen kautta ponnistus. Nyrkkien kohdatessa reisilinjan tapahtuu ponnistus pysähtyneestä suksesta.
Kuokka eli perusluistelu soveltuu vapaan hiihtotekniikoista parhaiten ylämäkiin. Tekniikka on toispuolinen ja epäsymmetrinen. Jalat tekevät kuokassa tasaisesti töitä ja hiihdon rytmi on hyvin selkeä.
Wassbergissa työnnetään kummallekin sukselle erikseen vauhtia. Työntö tapahtuu vanhalle liu’ulle yhdellä suksella.
Mogren on toispuoleinen tekniikka, jota käytetään vauhdikkaisiin maastonkohtiin. Työntö lähtee mogrenissa samalla tavoin kuin wassbergissa, yhdellä suksella. Toiselle sukselle ei kuitenkaan tule työntöä, vaan siellä käydään työnnön lopussa.
Välinekehityksen myötä alamäkien hiihtovauhdit ovat kasvaneet. Laskutekniikan harjoittelu aloitetaan tutussa mäessä ja laskuharjoitukset tehdään pehmeällä kelillä, jotta mahdollinen pyllähtäminen ei satu. Pienemmän mäen avulla käydään läpi perusteet ja totutellaan vauhtiin.
Varkaus City Triathlon järjestetään ensimmäistä kertaa kesällä 2024! Tapahtumassa pääsee matalalla kynnyksellä tutustumaan triathlonin saloihin.
Alkuvuodesta 2008 märkäpukujen ja muiden triathlonvarusteiden maahantuonnin pioneeri Jorma Mononen soitti minulle ja kysyi, voisinko auttaa Eurooppa poliitikko Alexander Stubbia harjoittelussa, koska hän haluaisi aloittaa lajin. Sanoin Jormalle, että ilman muuta, anna kaverille numeroni ja käske soittamaan.
Laura Juvala on pitkän linjan kuntoutusalan uranuurtajia Suomessa. Laura on myös innokas tanssija ja triathlonisti.
Suomalainen triathlon oli 2000-luvun alkuvuosina ehkä lajin pahimmassa aallonpohjassa, missä laji on koskaan ollut. Poissa olivat Pauli Kiurun ja kumppaneiden kultaiset vuodet, vaikka harrastajiin ja ennen kaikkea resursseihin nähden suomalaiset mm. Mika Luodon ja Tom Söderdahlin sekä myös Merja Kivirannan (nykyisin Kiviranta-Mölsä) johdolla menestyivät kansainvälisesti varsin hyvin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen lajin harrastajamäärät olivat pahimmillaan varmasti alle 200 harrastajassa, eli laji kävi aidosti kamppailua olemassaolostaan.
Lähetämme valikoidusti uutiskirjeemme tilaajille tietoa uusista ja ajankohtaisista tapahtumista. Emme spämmää!
Urheilun Koti. The Home of Sports on media täynnä kestävyyttä, nopeutta ja voimaa. Elämyksiä, tapahtumia, haastatteluja ja vinkkejä juuri sinulle!
Home of Sports tapahtumissa kestävyysurheilu on keskiössä. Tervetuloa mukaan ammattitaitoisesti järjestettyihin tapahtumiimme, joissa kaikki viihtyvät.
Kaikki tapahtumat →
Olitpa aloittelija tai jo pidemmälle ehtinyt harrastaja, lajikouluistamme löydät vinkkejä harjoitteluun sekä valmiita harjoitusohjelmia tapahtumien valmistumisen tueksi.
Kaikki lajikoulut →
The Home of Sports tarjoaa harjoitusohjelmia käyttöösi tukemaan valmistautumistasi esimerkiksi tapahtumaan tai tavoitettasi kohti.
Kaikki harjoitusohjelmat →