Ajotekniikka

Tehokas, taloudellinen ja tilanteeseen sopiva ajotekniikka edellyttää harjoittelua, keskittymistä ja mukautumista vallitseviin olosuhteisiin.

Vaikka kampien liikerata määräytyy automaattisesti, ei pyörittäminen ole aivan näin yksinkertaista. Tasaista pyöritystä pitää harjoitella, jotta polkeminen ei ole pelkkää ylös-alasliikettä. Ilman lukkopolkimia ei ole mahdollista tehdä täysipainoista pyöritystä.

Riittävä kadenssi ja keskittyminen jalkojen liikkeeseen on hyvä alku. Pyöritysnopeuksia kannattaa vaihdella ja tutkia jalkojen sekä nilkan alueen käyttäytymistä eri variaatioilla.

Kadenssi

Sopiva pyöritysnopeus eli kadenssi on yleensä maantiellä 90–100 kierrosta minuutissa. Sopivalla kadenssilla ajettaessa liike pysyy tasaisena läpi koko kierroksen ja voima siirtyy pyörään tehokkaasti ja taloudellisesti. Liian alhaisella kadenssilla ajaminen on suurin virhe maantieajossa. Usein ajaminen muuttuu tällöin runnomiseksi ja ajaessa jalka toimii vain painamisvaiheessa. Liian alhaisella kadenssilla ajaminen saattaa sujua lyhyessä ajossa kevyesti ja mukavasti, mutta ei ärsytä hermolihasjärjestelmää oikein. Myös rytminvaihtokyky heikkenee ja ajaminen muuttuu helposti tasapaksuksi.

Pyörittämisen oppii vain riittävällä toistomäärällä ja tähän kannattaa kiinnittää huomiota aina ajon aikana. Pyörittämisen opettelussa poljinnopeusanturi on erittäin tärkeässä roolissa, jotta kadenssia voidaan seurata jatkuvasti.

Vaihteiden käyttö

Pyörän vaihteet ovat tehty käyttöä varten. Välillä kannattaa ajaa todella reippaalla alivaihteella ja kokeilla koko vaihdearsenaalin käyttöä. Ennakointi maaston- ja vauhdinmuutoksiin on myös olennaista. Jyrkän mäennyppylän kohdalla vaihda ensin takavaihtaja isommalle ja sitten etuvaihtaja pienemmälle. Alamäessä vaihdetaan pienemmälle takavaihteelle ja sitten isommalle eturattaalle. Olennaista on käyttää vaihteita runsaasti ja etsiä optimaalisia välityksiä.

Ylämäkiajo

Ylämäessä etenemisen suurin haaste tulee painovoimasta. Ylämäessä ajajan teho/painosuhde korostuu ja hyvä hapenottokyky pääsee oikeuksiinsa. Keskimäärin painavammalla ajajalla on ylämäessä raskaampaa kuin kevyellä pyöräilijällä. Myös pyörän ja vanteiden painolla on merkitystä ylämäessä.

Lyhyet ja terävät nousut ovat luonteeltaan täysin erilaisia kuin pitkät ja tasaisen raatelevat nousut.  Ylämäessä kadenssi putoaa, mutta ei saisi pudota liikaa. Nousujen todella jyrkissä kohdissa, joissa nousuprosentti kohoaa jopa yli 20:n, on mahdotonta pitää korkeaa kadenssia, mutta loivemmissa nousuissa jalkojen tulisi pyöriä.

Ylämäessä on aika ajoin noustava putkelle. Satulasta ajaminen on kokonaisuutena taloudellisempaa, mutta putkelta ajettaessa pystytään hyödyntämään enemmän etureiden lihaksia. Myös rytmivaihdoksiin tarvitaan putkelta ajamista, joten sitä kannattaa harjoitella.

Ylämäessä putkelta ajettaessa tulisi pitää mahdollisimman rennosti tangosta kiinni ja säilyttää asento avoimena. Putkelta ajettaessa nilkka suoristuu ja jalkaa nostetaan tehostetusti. Putkella ajettaessa pyöritystä voi tehostaa vetämällä nostovaiheessa polvea kohti tankoa.

Alamäet ja kaarteet

Alamäkiajo kuuluu pyöräilijän taitoihin. Alamäet tulee laskea vauhdilla, joka tuntuu turvalliselta. Isoissa mäissä ja serpentiiniä laskettaessa tärkein sääntö kuuluu: älä leikkaa kurveja avoimessa liikenteessä. Ajoasento on rento alaotteella, sormet jarruilla, mutta jarrut ovat silti auki.

Kovassa vauhdissa kaarteet lasketaan rohkeasti sisäpuolen polvea kallistaen. Sisäpuolen kampi on mutkassa yläasennossa. Myös ylävartalon tulee suuntautua pyörän tavoin sisäänpäin. Vauhti otetaan pois ennen kurvia, eli jarrutus tapahtuu ennen kaarretta. Jarruttaminen on tärkeä taito myös mäkien ulkopuolella. Käytä sekä etu- että takajarrua ja muista, että etujarru on tehokkaampi jarrutuksessa.

Ryhmässä ajaminen

Ryhmässä ajaminen on yksi maantiepyöräilyn hienouksia. Imussa ajettaessa ilmanvastus on merkittävästi alhaisempi, joten peesissä ajaminen on vetohommia kevyempää.

Porukkalenkeillä, kuntoajoissa ja kilpailuissa ryhmäajoon tottuu nopeasti. Vaikka ryhmäajosta tulee rutiinia, on tarkkaavaisuuden säilyttävä ja ryhmäajon sääntöjen pysyttävä visusti mielessä.

Lue lisää

Perjantaivieras #52: Mira Leskinen

Mira Leskinen on liikunta-alan yrittäjä, valmentaja ja triathlonisti. Heinolasta kotoisin oleva Mira on myös pienen lapsen äiti, joka perheineen asuu Jyväskylässä.

Suomalainen triathlon osa 1: aallonpohjasta aallonharjalle – kohti pysyvää kulttuuria?

Suomalainen triathlon on kulkenut pitkän matkan 1980-luvun alusta tähän päivään. Vuonna 2023 vietettiin suomalaisen triathlonin 40-vuotisjuhlaa, joka huipentui IRONMAN 70.3 Lahden MM-kisoihin. 40 vuoden matkalle mahtuu paljon asioita – myös niitä, joista ei ole aiemmin puhuttu. Julkaisemme viikoittain uuden artikkelin, joka käy läpi triathlonmatkaa Antti Hagqvistin kirjoittamana.

The Home of Sports

Urheilun Koti​. The Home of Sports on media täynnä kestävyyttä, nopeutta ja voimaa. Elämyksiä, tapahtumia, haastatteluja ja vinkkejä juuri sinulle!

Tapahtumat

Home of Sports tapahtumissa kestävyysurheilu on keskiössä. Tervetuloa mukaan ammattitaitoisesti järjestettyihin tapahtumiimme, joissa kaikki viihtyvät.

Kaikki tapahtumat →

Lajikoulut

Olitpa aloittelija tai jo pidemmälle ehtinyt harrastaja, lajikouluistamme löydät vinkkejä harjoitteluun sekä valmiita harjoitusohjelmia tapahtumien valmistumisen tueksi.

Kaikki lajikoulut →

Harjoitusohjelmat

The Home of Sports tarjoaa harjoitusohjelmia käyttöösi tukemaan valmistautumistasi esimerkiksi tapahtumaan tai tavoitettasi kohti.

Kaikki harjoitusohjelmat →