Uinnissa sweet spot -termiä ei kovin usein kuule viljeltävän, vaikka toki etsiessäni internetin ihmeellisestä maailmasta termiä, löysin osumia. Uinnissakin voimme ajatella asiaa niin, että kun iskemme käden juuri oikeaan syvyyteen, sujuu uinti kuin itsestään. Periaatteessa näin, mutta kun vielä pitäisi muistaa ne muut muuttujat samaan aikaan. Kuten olen jo aikaisemmissa kirjoituksissa ja videoblogeissa todennut, vaikuttavat lähes kaikki muuttujat toisiinsa.
Sweet spotin kohdalla pään asennolla ja sweet spotilla on hyvin vahva korrelaatio. Tämä tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että mikäli pään asento on liian korkea, liukuu käsi helposti liian lähellä pintaa. Jos taas pää on syvemmällä, uppoaa sweet spot pään mukana. On toki mahdollista tiedostaa sweet spotin syvyys, vaikka pää olisikin liian korkea. Oppimisessa on mielestäni hvyin tärkeää, että on syvempi ymmärrys harjoitettavasta asiasta, jolloin siitä on mahdollista tulla helppoa. Vertaan usein uintia matematiikkaan. On mahdollista saada laskettua vaikeitakin tehtäviä yhtälöiden avulla, vaikka ei täysin ymmärtäisi logiikkaa. Jos logiikan ymmärtää, tulee siitä usein helpompaa ja voi alkaa soveltaa opittuja taitoja. Itse en menestynyt koulussa kovin hyvin matematiikassa, mutta uinnin myötä sekä fysiikasta ja matematiikasta on tullut kiehtovaa.
Koska meillä jokaisella on oma tapamme hahmottaa maailmaa ja asioita, olen pyrkinyt luomaan erilaisia tapoja opettaa. Siksi tässä jaksossa esittelen kolme erilaista tapaa hahmottaa sweet spotia ja sen merkitystä. Aloitetaan tekstiversiolla. Yksinkertaistettuna sweet spotia voisi selittää seuraavalla tavalla.
Korkea sweet spot: Mikäli sormet liukuvat lähellä pintaa, alavartalo laskee, koska kehon painopiste siirtyy alavartalon puolelle. Loogisesti ajateltuna, voisi kuvitella että käsien liuttaminen pinnan tasolla olisi järkevää, koska silloin vedon pituus kasvaa. Vaikka vedon pituus on vapaauinnissa tärkeää, ei liu’uttaminen pinnan tasolla ole kovin hyödyllistä. Ylävartalo haluaa seurata sormien suuntaa, eli mennä ylämäkeen, jolloin alavartalo seuraa, eli laskee. Asiaa tehostaa yleensä se, että alkuvetoon laitetaan paljon voimaa. Mikäli kämmen on pinnalla, suuntautuu voima alaspäin, luoden nostetta ylävartaloon, joka tehostaa alavartalon uppoamista.
Syvempi sweet spot: Mikäli käsi isketään heti noin 20–30 cm syvyyteen, haluaa ylävartalo jälleen seurata sormien suuntaa, eli sukeltaa. Kun ylävartalo sukeltaa, nousee alavartalo lähemmäksi pintaa, koska kehon painopiste siirtyy enemmän ylävartalon puolelle. Usein kun käsi osuu juuri oikeaan kohtaan, tuntuu kuin vesi haluaisi vetää sinua eteenpäin. Syvemmän sweet spotin haaste on aluksi sisäänhengityksen vaikeus. Jo aikaisemmin mainittu korrelaatio pään asennon kanssa tulee hyvin vahvasti ilmi tässä. Kun pään seuraa sormien suuntaa, eli on syvemmällä, on matka sisäänhengitykseen pitempi. Siksi onkin tärkeää oppia näkemään missä pinta menee, ennen kuin ottaa alkaa tehdä sisäänhengitystä. Sen oppii kyllä nopeasti, kun on muutamia kertoja hörppinyt vettä.
Sweet spotiin liittyy vielä sellainen jännä juttu, että usein ei hengittävän puolen sweet spot on korkeampi kuin hengittävän. Pää – sweet spot -korrelaatio toimii siis myös tässä tapauksessa. Ole siis mahdollisimman tietoinen sweet spotista myös sisäänhengityksen aikana.
Toiset hahmottavat asioita peremmin kuvista. Olen kuvannut sweet-spotia tikku-ukoilla. Rakastan niitä, koska niiden avulla pystyn selittämään melko monimutkaisia asioita yksinkertaisilla viivoilla. Swimyinin jäsensivuilla jokainen kymmenestä tärkeästä uinnin vaiheesta on kuvattu erilaisin tavoin oppimisen tehostamiseksi.
Korkea sweet spot:
Syvempi sweet spot:
Kolmas tapa hamottamisen tueksi ovat selitysvideot, joita tähän julkaisuun tulee kaksi: vlogityylinen selitysvideo ja Swimyin versio.
Usein oppiminen vaatii aluksi paljon ponnisteluja näkemisen, ymmärtämisen ja tuntemisen suhteen, mutta vaivannäkö kyllä palkitsee. Lähde siis kokeilemaan mitä tapahtuu ja miltä uinti tuntuu. Ehkä lähdet seuraavan kerran uimahallista JESS -fiiliksellä, kun olet oivaltanut jotain sellaista, joka tekee uinnistasi mahdollisesti helpompaa, nopeampaa tai nautittavampaa.
Palautetta ja ehdotuksia aiheista voi laittaa osoitteeseen info@swimyin.com.
Treeni-intoa ja seuraavaan kertaan!
Ps. Vlogissa on drilli (uintiharjoite) sweet spotin löytämiseen. Usein en perinteisiä drillejä käytä, koska opetan kehotietoisuuden ja tunteen avulla. Keksin kyseisen harjoitteen suunnilleen 10 vuotta sitten, mutta edelleen ajattelen sen toimivan. Ajattelin jakaa myös sen, jos siitä on apua. Mikä vaan keino tai tapa toimii itselle, sitä kannattaa käyttää.
