URHEILUN KOTI

The Home of Sports on media täynnä kestävyyttä, nopeutta ja voimaa. Elämyksiä, tapahtumia, haastatteluja ja vinkkejä juuri sinulle!

Vapaauinnin tekniikkakoulu

OSA 2: NILKKOJEN JA JALKOJEN SUORUUDEN MUISTAMISEN VAIKEUS

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ensimmäisessä vlogissa käsittelimme keskivartalon hallintaa. Omien uintiaikojeni perusteella on nopeampaa pitää keskivartalo aktiivisena koko ajan. Se täytyy muistaa myös pullarilla ja märkäpuvulla uidessa. Toisessa osassa keskitytään jalkoihin.

Märkäpuku saattaa antaa virheellisen tunteen, että keskivartalo on aktiivisena sen tuoman kompression takia. Näin ei kuitenkaan ole. Toivottavasti sinulla tuli ahaa-elämys keskivartalon hallinnasta.

Lähes yhtä vaikea asia muistaa on jalkojen ja nilkkojen pitäminen suorina koko ajan. Itse joudun muistuttamaan itseäni asiasta lähes jokaisen käännöksen jälkeen, ja silti jalat tuppaavat rentoutumaan. Tätä olen havainnoinut oppilaideni kanssa vuosia ja asia on noussut esille lähes joka viikko. Asia liittyy vahvasti kehon pituuteen ja liikkuvuuteen.

Hoen aina oppilailleni, että ”mitä pitempi vesilinja, sitä kovempi runkonopeus”. Sama teoria pätee meihin ihmisiin, koska olemme uppoumarunkoisia: toiset enemmän, toiset vähemmän. Toisin kuin veneet, joiden rungon muoto pysyy muuttumattomana, on meidän ihmisten yritettävä pitää itsemme pitkinä ja suorina. Kehon pituus on hieman monimutkainen asia myös liikkuvuuden näkökulmasta, koska liikkuvuutemme vaihtelevat hyvin paljon. Sillä on valtava vaikutus kehon pituuden saamiseen ja ylläpitämiseen. Itselläni on hyvin liikkuva ylävartalo, mutta jalat ovat notkeat kuin rautakanget.

Itselleni jalkojen ja etenkin nilkkojen rentoutuminen alkaa yleensä 200 m jälkeen, ellen todella kiinnitä asiaan huomiota. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, vaatii jalkojen suorina pitäminen jatkuvaa muistamista. Olen myös tullut siihen tulokseen, että vaikka monet asiat ovat automatisoitavissa, ei jalkojen suorina pitäminen kuuluu siihen kategoriaan. Vaikutus voi olla hämmentävän suuri, kun ensimmäistä kertaa oikeasti pitää keskivartalon aktiivisena (ei jännityksessä), polvilinjan ”lukossa” ja nilkat ojennettuina. Yleensä keskivartalon aktiivisuuden huomaa samalla kertaa, kun oikein keskittyy hakemaan voiman sieltä.

Yksinkertaisesti selitettynä meidän pitää siis ojentaa nilkkoja ja jalkoja taaksepäin mahdollisimman pitkiksi. Haasteita asiaan voi tuoda hyvin jäykät lonkankoukistajat tai nilkat. Etenkin jäykät nilkat voivat aiheuttaa kramppeja jalkapohjiin tai pohkeisiin. Käänteisesti ajateltuna, mikäli polvet menevät koukkuun ja nilkat rentoutuvat, siirtyy kehon painopiste alavartalon puolelle, jolloin asento tippuu.

Jutun alussa olevalla videolla käymme läpi molemmat vaihtoehdot ja katsomme, mikä oli vaikutus uintiaikaan ja tunteeseen. Toivottavasti saat uusia oivalluksia omaan uintiisi.

Hyviä treenejä!

www.swimyin.com

Jatka lukemista