Maastopyöräilyn tyylisuuntaukset säätelevät pyörien kehitystä. Renkaat ovat leventyneet, joustot ovat kasvaneet ja sitä myötä rungot ovat muuttuneet. Maastopyöräilyssä on erilaisia tyylisuuntia, mutta lajien määritelmien rajat ovat hieman epämääräisiä ja sekoittuvat voimakkaasti keskenään.
XC – Cross Country
Perinteisellä maastopyöräilyllä tarkoitetaan usein XC-tyyppistä polkuajoa. Perinteinen maastoajo mielletään metsäpoluilla ja muussa sekalaisessa maastossa ajamiseksi. Vaihteleva maasto pitää luonnollisesti sisällään ylä- ja alamäkiä, muttei aivan vaativimpia kivikkoja, juurakkoja ja muita haastavimpia maastopätkiä.
XCM (cross country marathon) on yhteislähtökilpailu, jossa helppo tai helpohko reitti sisältää runsaasti nousua ja kilpailussa on myös pituutta. Kilpailujen matkat vaihtelevat jonkin verran ja tarjolla on myös ultrapitkiä matkoja. Suomen suurimmat XCM-kilpailut ovat Tahko MTB, Jämi MTB, Korso MTB sekä Finlandia-maastopyöräily.
XCO
Maastopyöräily on myös olympialaji. XCO eli XC Cross country olympic kilpailut ovat yhteislähtökilpailuja, joissa ajetaan muutaman kilometrin mittaista kierrosta useampaan kertaan. Radalla on usein paljon nousua, Suomessa n. 100–150 metriä kierroksella, joka tekee reitistä raskaan. Reitin teknisyys vaihtelee radoittain, varsinkin maailmancupissa reitit voivat olla hyvinkin teknisiä. Kilpailujen kesto vaihtelee tunnin ja kahden välillä välillä.
Trail & Enduro
Trail/enduro on nimensä mukaisesti kaikenlaisessa maastossa ajettavaa maastopyöräilyä. Teknisesti polut ovat haastavampia kuin XC:ssä ja pyörät ovat poikkeuksetta täysjousitettuja.
Enduroksi luokitellaan vauhdikkaat, alamäkipainotteiset tekniset polut. Endurokilpailuissa yhteisaika ratkaisee voittajan ja pätkien välissä ajetaan lyhyet siirtymät, joilta ei mitata aikaa.
DH – DownHill
Downhill eli alamäkiajo on maastopyöräilyn vauhdikkain laji. Radat ovat alamäkeen rakennettuja polkuja, joista löytyy mm. hyppyreitä, kivikkoja, kallistettuja mutkia ja droppeja. Suomessa alamäkiajopaikkoja löytyy usein laskettelukeskuksista.
Fatbike
Fatbiket eli läskipyörät ovat yleistyneet Suomessakin. Läskipyörän leveät renkaat kantavat pehmeällä alustalla. Ne eivät uppoa, koska iso pinta-ala jakaa paineen. Renkaiden iso ilmatila vastaa lyhytjoustoista joustohaarukkaa. Fatbike etenee pehmeässä hiekassa, lumessa ja mudassa hyvin. Pyörän pito kasvaa samassa suhteessa kuin kumin määrä maata vasten lisääntyy.
Sähköpyörät
Maastopyöräilyssä sähkömoottori tuo mahdollisuuksia. Sähkö ei itsessään kuljeta pyörää, vaan se tuo lisää vauhtia ajoon. Kasvanut vauhdin tunne, pidemmät lenkit ja parempi jaksaminen vaativissa maastoissa ovat sähkön etuja. Pyörällä saa hyvän matkavauhdin, se antaa ylämäkiin potkua ja poistaa turhan jalkautumisen.