Seuraavassa olennaisia huomioita uintiin:
– Kilpailua ei voiteta uinnissa, mutta sen voi hävitä siinä.
– Tavoitteena on saada uinti taito/kunto tasolle, joka tukee kokonaistavoitetta
– Jos uintikunto ei ole kokonaistavoitteen asettamalla tasolla, niin tällöin triathlonin uintiharjoittelu vaatii erityistä panostusta eli aikaa, kilometrejä, tukiharjoitteita ja ohjausta.
– Kun altaassa on päästy tavoitetasolle, on sen jälkeen tavoitteena siirtää allasuintitaidot märkäpuku-uintiin avoveteen, mikä vaatii avovesiuintiharjoituksia.
– Kun avovesiuinti sujuu hyvin, niin taito siirretään ryhmässä uintiin avovedessä. Tätä voi harjoitella ryhmäharjoittelussa ja kilpailutilanteessa.
– Kasvokelluntaharjoitus ja muu vedessä leikkiminen lisää itseluottamusta ja rentoutta vedessä olemiseen. Kun pelko ja turha jännitys hälvenevät, se avaa portit oppimiselle.
– Vedessä liikkuminen oman kehon avulla tulee toistojen kautta luonnolliseksi ja oppiminen muuttuu helpommaksi.
– Uidessa työtä tehdään etenemisen lisäksi hyvän uintiasennon ylläpitämiseksi. Vartalon asentoon vaikuttavat kehon luontainen kelluvuus, pään asento uidessa, keskivartalon lihastonus ja potkut. Pään asennolla on suuri merkitys uintiasentoon.
– Kun katse on uidessa kohti pohjaa, tämä antaa luonnollista nostetta jaloille, jolloin ne nousevat lähemmäksi pintaa ilman lisätyötä. Jos pää on uidessa ylhäällä, niin jalat pyrkivät painumaan pohjaa kohti. Tätä kompensoidaan yleensä lisäämällä energiaa potkuihin.
– Vapaauinnissa vartalo kiertyy kyljeltä toiselle, ei siis uida mahallaan. Vartalon kiertyminen lisää liukupituutta ja helpottaa hengittämistä. Kun vartalo on kiertynyt, niin päätä ei tarvitse happea otettaessa kääntää niin paljon kuin mahallaan.
– Kierto tuo käsivetoon vartalon voiman mukaan, ei siis tehdä käsivetoa pelkästään käsillä. Kierto helpottaa käden palauttamista, liukuasennossa käsi on helppo palauttaa suorassa kaaressa veteen.
– Hengittäminen yhdistetään vartalon rullaukseen, vastakkaisen käden liu´un loppuvaiheessa käännetään päätä sivulle (korva veteen) ja otetaan samalla happea. Pää seuraa palauttavaa kättä ja kasvot kääntyvät veteen, kun käsiveto rikkoo vedenpinnan. Ennen seuraavaa hengitystä keuhkoja tyhjennetään kasvojen ollessa vedessä puhaltamalla ilmaa nenän/suun kautta veteen.
– Käden tullessa veteen käsivarren ja olkavarren lihakset aktivoituvat ja näin otetaan vedestä ote. Tämän jälkeen työvaiheessa, kämmen ja käsivarsi tekevät alkutyön ja kyynärpää pysyy tässä vaiheessa paikallaan. Kun kämmen saavuttaa kyynärpään linjan, koko käsivarsi lähtee työntämään vettä taaksepäin.
– Käden palautus tapahtuu melko suorassa laajassa kaaressa veteen. Käsivedon alku on hitain vaihe ja sen tulisi olla kiihtyä lopputyöntöön asti.
– Potkut rytmittävät uintia ja pitävät uintiasennon hyvänä. Potku tukee myös käsivetoa ja vartalon rullausta. Potku lähtee lantiosta, nilkka ojennettuna, mutta rentona. Potkussa tehdään eteenpäin työntävää liikettä molempiin suuntiin.
